Miliisi Mihailoviz ja alamaailman markkinat

Kohta ne alkaisivat saapua, tuumi miliisi itsekseen, kaikki ne konnat, rikolliset, murhamiehet. Muotopuolet ja mutantit! Täällä, hyljätyn työleirilaitoksen pihalla Siperian reunamilla hän olisi niitä vastassa yksin. Kaukana olivat Puna-Armeijan kolonnat ja mekaaniset partiokoneet. Kaukana olivat Pyhän Stalinin nimeen saalistavat myrkkykoirat. Vanhan miliisin kädet tärisivät juuri ja juuri havaittavasti, kun hän kohotti taskumattinsa huulilleen. Häntä jännitti. Sitten vatsaan levisi lämmin tunne ja vanha miliisi sovitteli kasvoilleen virnistyksen.
Kohta hän ei olisi enää yksin, kun toverit saapuisivat. Kohta hän olisi yksi heidän joukossaan, miliisi Mihailoviz, tunnettu konna ja ryöväri. Pian hänen koollekutsumiensa alamaailman markkinoiden ensimmäiset tahdit lyötäisiin. Maasto oli tutkittu ja viranomaisten linjoja kuunneltiin. Täällä he, koko Neuvostoliiton rikollinen aines, saisivat rauhassa mekkaloida tulevina päivinä. Tai ainakin Mihailoviz toivoi niin.

Yritteliäitten kansalaisten kerho

Neuvostoliiton alamaailma ja lainsuojattomat järjestäytyvät milloin mitenkin eri puolilla suurta neuvostovaltaa salassa, varjoissa ja poissa tavallisen kansan silmistä. Yleensä tällaisten hämäräperäisten tapaamisten ensisijainen tarkoitus on kaupankäynti. Toistuvasti järjestetään salassa myös suurempia alamaailman markkinoita, joilla on tarjolla milloin mitäkin ryövättyä, laittomasti valmistettua tai muuten vain epäilyttävää tavaraa, tietoa sekä palveluksia. Varsin moni paikalle saapuvista on maineeltaan tai muodoltaan sellainen, ettei voi säännöstellyn yhteiskunnan kaupoista mitään ostaa joutumatta pidätetyksi ja vankileirille lähetetyksi.

Moskovan itäpuolisilla alueilla kaikkein epämääräisimmässä seurassa matkatessaan saattaa kuulla mainittavan 'yritteliäitten kansalaisten kerhosta'. Tällaisesta kerhosta ei virastotalojen järjestörekistereistä löydy minkäänmoista mainintaa. Niin kunnolliselta kuin tämä kerho vaikuttaakin, on se jotain aivan muuta. Yritteliäitä sen jäsenet toki ovat, joskaan eivät läheskään kaikki kansalaisia. Kyseessä on kenties kaikkein suurin konnien, kelmien ja muiden laitapuolen kulkijoiden kokous koko itäisillä alueilla ennen Siperian hyytävää autiutta.

Yritteliäitten kansalaisten kerhon (YKK) salaiset suurmarkkinat vetävät luokseen tuhansittain kaikenmoisia ryökäleitä noin vuoden välein, joka kerta johonkin erikseen valittuun ja tarkoin varjeltuun salaiseen paikkaan. Jokaiset YKK:n suurmarkkinat ovat omanlaatuisensa tapahtuma, jonka yhteydessä vapaamuotoisen kaupustelun lisäksi päätetään yhteisistä pelisäännöistä, käsitellään tulenpolttavia asioita kuten neuvostomahdin ajojahtikampanjoita, komissaarien liikkeitä ja niin edelleen.

Neuvostoliitto keskellä kosmosta

Kosmoksen maailmassa ei ole muuta kuin Neuvostoliitto, jumalan pojan Stalinin ikuinen valtakunta (ks. kartta). Jo kaksituhatta vuotta Isä Aurinkoinen on hallinnut Moskovan Kremlistä rautaisella otteellaan tätä veljeskansojen täydellistä paratiisia. Sanotaan, että maailma on viimein täydellinen ja tulee täydellisemmäksi koko ajan.

Kiellettyä on puhua pikisilmä-rodun kansanmurhasta tai kokonaisten yhteisöjen hävittämisestä suurten laitosten tieltä, sillä se ei ole totta. Kiellettyä on puhua nälänhädästä tai työläisen kurjuudesta ja kaiken puutteesta, koska kaikilla on kaikkea. Urhea Puna-armeija käy ikuista sotaa kansanvihollista vastaan, vaikka on sanottu, että Stalin on kukistanut aikaa sitten kaikki viholliset. On kiellettyä puhua siitä, kuinka mikään ei kehity, vaikka tutkimuslaitosten uumeniin katoaa loputtomasti koekaniineja. On kiellettyä ajatella väärin, sillä siitäkin voi jäädä kiinni virittyneen ajatuskomissaarin luotauksen alla.

Sellainen on Kosmoksen maailma. Pitäisi siellä ihmisen hyvä olla. Siitä huolimatta on niitä, joita ei katsota kelvollisiksi jakamaan tätä paratiisia. Vaikka virallinen totuus muuta väittääkin, elää yhteiskunnan kulisseissa koko joukko väkeä, jotka ovat onnistuneet pakenemaan työleireiltä tai ovat muuten vain poissa kirjoista ja kansista. On väärinajattelijoita, muotopuolia, konnia ja kelmejä. On virheellisten merkintöjen takia järjestelmästä unohtuneita ja niitä, jotka nyt muuten vain on katsottu tarpeettomiksi. Onpa joukossa niitäkin, jotka elävät yhteiskunnan osana, mutta tuntevat myös toisen maailman. Vaikka virallinen totuus muuta väittääkin, kokoontuvat nämä monimuotoiset eläjät tuon tuostakin salaa vaihtamaan kuulumisia ja käymään kauppaa syrjäisissä paikoissa.

Jokaisen kunnon kansalaisen tulee tietenkin tutustua pieneen punaiseen tietokirjaan ja sen otteisiin ja itse arvioida, mikä on totta ja mikä saneltua:

Pieni punainen tiet★kirja